Pari näköalaravintolaa Pietarissa: Mansarda ja Terrassa

Näkymää Terrassan terassilta. Voisi olla kesällä kiva, marraskuussa ei oikein tarkene.

Suunnittelussa on erään porukan reissu Pietariin, haussa hieno näköalaravintola. Tai erilainen kellariravintola. Aloitetaan näköalaravintoloista.

Viimeksi Pietarissa käydessämme testasimme näköaloistaan kuuluisan Mansardan, ja jokin aika sitten nautimme päivällisen Terrassa-näköalaravintolassa. Testitulokset:

Molemmat ravintolat kuuluvat Ginza Projekt -ravintolaketjuun, ovat varsin hyviä ja tasokkaita, kohtuullisen hinnakkaita, mutta eivät suomalaiselle työssäkävijälle ihan liian kalliita, jos ei valitse listan kalleimpia annoksia - tai esimerkiksi Mansardan kalleinta viiniä, Chateau Margaux 1-er Grand Cru Classe 2001, joka maksaa 89 000 ruplaa/pullo eli yli 2200 euroa.

Näköalat ovat kyllä varsin hulppeat molemmissa. Etenkin Terrassan terassi houkuttanee kesäisin. Palvelu toimii, miljöö on tyylikäs, ja kuitenkin mukavan viihtyisä. Molemmat paikat ovat isoja, mutta usein varsin täysiä. Kahdelle saimme paikat kuitenkin ilman varaustakin, talvella. Molemmissa ravintoloissa on mukavan sekolainen ruokalista; löytyy useiden eri maiden keittiöiden tarjontaa.

Mansarda:

Фобо (въетнамский суп с лапшой, говядиной и овощами) ………………… 360 р.
Phо Во (Viеtnаmеsе nооdlе sоuр with bееf аnd vеgеtаblеs)

Keiton sai joko tulisena, miedosti tulisena tai mietona. Otin varmuuden vuoksi vain miedosti tulisena, mutta tämän esityksen perusteella olisin kestänyt sen tulisenakin. Keitto maistui hyvältä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Ei erinomaista, mutta erilaista ja maukasta.

Kiva annos, tällaista ei ole muualla syöty. Lohi oli hyvää, samoin perunakotletit, ja smetanaa, nam... Tätä annosta ei jostain syystä löydy netissä olevasta ruokalistasta. Hinta oli 590 ruplaa.

Французская тушеная утиная ножка «Конфи» ……………………………… 830 р.
Frеnсh stylе stеwеd duсk lеg «Cоnfit»

Jos minulta kysytään, ankka-annoksesta puuttui raikkautta, mutta maku oli muuten niin mainio, että eipä siitä jaksa motkottaa.

Чикен Киев ……………………………………….……………………………. 880 р.
Chiсkеn Kiеv

Kievin kanaa Mansardan tapaan. Kasvikset ei meinanneet mahtua kuvaan, eivätkä myöskään mahaan, heh. Ja paprikaa miulle, ei kiitos. Seuraavaksi vielä lähikuva maukkaista ja mehevistä kanoista ja pirteän herkullisesta & kiitettävän erilaisesta kiivikastikkeesta. Maistui minulle mainiosti! Mikonkin mielestä makuyhdistelmä oli hyvä, vaikkakin vähän pervo.

Чикен Киев ……………………………………….……………………………. 880 р.
Chiсkеn Kiеv

Lisäksi otimme leipää ja tuorejuustoa:

Leipä maksoi 180 ruplaa ja juusto 100 ruplaa. Kallista leiväksi kyllä juu. Talon viini maksoi 700 ruplaa/pullo tai 140 ruplaa/lasi. Ei paha. Ja ihan oli hyvää viinikin, maata en painanut mieleen.

Loppulasku oli yli 4000 ruplaa, eli vähän toista sataa euroa. OK, kalliihko. Listalla olisi kuitenkin ollut annoksia, joiden yksikköhinta olisi ollut 9500 ruplaa, kuten esimerkiksi osterit ja tietyt mereneläväannokset. Se olisi jo ollut vähän liikaa meidän kukkarollemme.

Terrassa:

Georgialaisen keittiön helmi, hartso. Hyvä perussuoritus, lämmitti kylmänä talvipäivänä.

Борщ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 руб.

Borssikeitto on hyvää aina. Niin tälläkin kertaa. Ei täydellistä, ei erinomaista, mutta maistui.

Хачапури с сыром . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350 руб.

Hatsapuriakaan tuskin kukaan on onnistunut tumpeloimaan, maistuvaa oli. Mukana tuli hummus, tavallinen sekin, silti hyvää.

Спагетти Болоньезе . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 470 руб.

Spagetti Bolognese oli Mikon suun mukainen. Ei valittamista.

Итальянский салат с тунцом . . . . . . . . . . . . . . . . . 390 руб.

Tonnikalasalaatti. Tarvitseeko sanoa muuta? Ei, syötävän hyvää.

Talon viini tarjoiltiin karahvissa. Litra maksoi tuhat ruplaa. Kohtuullinen viini kohtuullisella hinnalla.

Kaiken kaikkiaan sanoisin, että voin suositella ravintolaa ihan hyvällä omalla tunnolla. Mitään järisyttäviä makukokemuksia ei syntynyt, mutta kaikki oli hyvää. Terassilla olisi varmasti maistunut vieläkin paremmalta. ;) Mutta jos vain aivan sairaan hyvää ruokaa ja upeita makumatkoja hakee, kannattaa ehkä suunnata muualle, vaikkapa johonkin Pietarin lukuisista georgialaisista ravintoloista. Taidankin kirjoittaa yhdestä sellaisesta seuraavaksi.