tiistai 26. helmikuuta 2008

Kuuban 6. matkapäivä: Päivä merellä


10.1.2008 torstai, matkapäivä 6.
merillä ja Cayo Blancolla

Hummeria paratiisisaarella
Delfiinin pusu

Mikki ja Minnii merihädässä. Erityisesti Minnii :)

Lähdimme aamulla siis klo 8.35 kansainväliselle Päivä merellä -retkelle. Ajelimme satamaan bussilla ja sitten lähdimme seilaamaan melko isolla katamaraanilla. Reissun hintaan kuuluivat kaikki juomat ja pari ruokailua. Sää oli hyvä ja viihdyimme paatilla. Paatin henkilökunta jaksoi viihdyttää retkeläisiä hupailemalla yksipuolisesta juomapolitiikasta: coke con ron, orange con ron, juice con ron, water con ron ja lopulta kaikki con ron (with rum). No, saihan siellä toki muutakin.

Matkalla poikkesimme paratiisisaarella Cayo Blancolla, ja delfiinien kanssa uimassa. Yksi pysähdys keskellä merta oli pyhitetty myös sukeltelulle.

Cayo Blanco oli hienohiekkainen palmusaari, jossa saimme lounaan. Cayo Blancon rannat olivat nimensä mukaisesti niin valkoista hiekkaa, ettei meinannut todeksi uskoa. Näkymä oli kuin elokuvasta.

Lounaaksi oli hummeria, jotain merellistä pötkylää kuorrutuksen sisällä ja ranskalaisia. Hummeri oli hinnoissaan Kuubassa ja sitä pidettiin aivan erityisenä herkkuna, mutta eipä tuo nyt kovin paljon kummempaa ollut kuin katkarapu. Tosin vain isommasta kuoresta.

Uimme ja chillasimme saarella hetken lounaan jälkeen, ja matka jatkui.

Seuraavaksi pääsimme polskimaan delfiinien kanssa. Delfiinejä sai silittääkin vedessä ollessaan, ja jotkut ottivat delfiinikyydit: delfiinin selkäevästä kiinni ja matkaan. Itse en viitsinyt pulikoida sinne ryysikseen, missä delfiinejä olisi päässyt paijaamaan, vaan uiskentelin vähän syrjemmällä. Yhtäkkiä veden alta singahti delfiini suoraan viereeni ja moiskautti suukon jokseenkin tarkalleen suulleni. Hieman oli kova nokka, mutta lempeä muisku kuitenkin. Melkoiset naurut irtosivat tilanteen nähneiltä. Itse olin ihan pöllämystynyt, mutta iloinen.

Takaisinpäin seilaillessamme yksi paatin henkilökunnasta innostui huudattamaan ja tanssittamaankin jengiä. ”Letkajenkka” kiemurteli ympäri venhettä ja ihmisillä oli hauskaa.

Välipalaksi ennen satamaan saapumista saimme vielä sämpylää ja keksiä.

Takaisin Varaderoon ehdimme illan laskettua, ja paatissa juuri välipalankin syötyämme päätimme jäädä kotiin köllimään illaksi.

Ei kommentteja: